Asiaa perunasta

(Tästä on tulossa hyvää vauhtia ruokablogi, vaikka keittiössä oon ihan täys käsi! :D ) Joku ehkä muistaa minun maininneen, etten ole koskaan ollut oikein perunafani. Asiaan on kuitenkin tullut muutos sattuneesta syystä, ja koska en ole halunnut nirsoilla, olen joutunut taas totuttelemaan tuohon ala-asteen ruokalan kauhuun. Lukion päätyttyä peruna oli pastanveroinen hiilaripommi, mutta viime kesänä aloin joustaa periaatteistani. Pikkuhiljaa siitä onkin tullut sydämen asia, ja loppujen lopuksi se on aika monikäyttöinen. ;) Viime viikolla Gerhard kokkaili meille Erdäpfellaibcheneita, joita suomalaisittain kutsuttaisiin rösteiksi. Tämä kuitenkin johtaa vähän harhaan, sillä alkuperäinen sveitsiläinen Rösti / Röschti on vähän erilainen. TÄMÄ on rösti:  

Kahden kilon perunasäkistä jäi Gerhardin lähdön jälkeen jäljelle yli puolet, enkä raaskinut heittää niitä pois, joten päätin haastaa itseni kokkailemaan perunaruokia. Ensin aloitin varovasti perus keitettyjä perunoita :D Oltiin ostettu jauhoisia perunoita (ihan tarkoituksella), eikä ne ole ehkä ihan parhaita syötäväksi sellaisenaan, mutta hyvän kastikkeen kanssa nekin menee.

Eilen päätin kuitenkin hankkiutua eroon lopuista perunoista ja pyöräyttää itse noita Erdäpfellaibcheneita. Erdäpfel tarkoittaa perunaa (=maaomena) ja Laibchen on ymmärtääkseni pieni leipänen (Laib=Brot). Eli perunaleipäsiä! Itävallassa niitä tulee aina toisinaan syötyä, ja ai että ne on hyviä... Mun taikinaan taisi kuitenkin tulla pari desiä jauhoja liikaa (piti olla ehkä pari ruokalusikallista, mutta kun en ollut nähnyt taikinantekovaihetta, niin en osannut arvioida, varsinkin kun ei ollut kunnon ohjetta), unohdin kokonaan lisätä mausteita ja kinkkusuikaleetkin olivat ehtineet pilaantua, niin piti käyttää kalkkunaleikkelettä tilalla. Ei ihan yhtä hyviä kuin Maman tekemät, tai edes Gerhardin, mutta kyllä näitä nyt tän pari päivää syö. (Mä oon muuten niin varma, että Gerhard näyttää nää kuvat äidilleen :D ) Näistä tuli vähän tällaisia peruna-pancakeseja. Enskerralla sitten etsin kunnon ohjeet!

Aamuja...

Huomenta! Tänään on ollut jotenkin kiva aamu. Heti herätyksen jälkeen puhelin piippasi ja ihana tekstari sai hymyn huulille, samoin kuin se tunne, kun muistin mitä olin eilen illalla tehnyt: löysin varmaan halvimmat lentoni ikinä Helsinki-Zürich-Helsinki-välille, ilman vaihtoa ja vieläpä Finnairilta! Ihan uskomaton tuuri! Nämä lennot on tosin vasta pääsiäiseksi, ja jotenkin pitäisi vielä jaksaa sinnitellä puolitoista kuukautta. Onneksi on Skype :)

Flunssasta huolimatta aion suunnata tänään jumppaan. Sitä ennen kuitenkin aion opiskella ahkerasti, mulla on nimittäin pari viikkoa aikaa saada se etnologian kandityö valmiiksi. Tälleen kuukautta ennen deadlineä on kiva tajuta, että hahaa, en ole kirjoittanut riviäkään, eikä mulla ole edes tutkimuskysymystä. Olen kuitenkin suhteellisen levollisin mielin sen kanssa, sillä a) kirjoitin saksankin kandini vain kahdessa kuukaudessa, b) mutta tämän työn saan kirjoittaa suomeksi, c) kyseessä ei ole empiirinen tutkimus eli kaikki on vain minusta itsestäni kiinni ja d) on sitä ennenkin kirjoteltu yli 10 sivun esseitä viimeisenä iltana! 

Uusi kaveri keittiössä

Olen jo pidemmän aikaa haaveillut blenderistä. Suunnilleen kaksi vuotta sitten muuttaessani yksiöön (ja hajottaessani sauvasekoittimeni) aloin harkitsemaan kyseisen värkin hankkimista, mutta kahvinkeitin meni kuitenkin edelle. Nyt viime aikoina olen bongaillut blogeista ihania smoothie-kuvia, ja ajatus omasta blenderistä on alkanut taas kiinnostaa. Ostopäätöstä on hidastanut se, että en enää viitsisi ennen kesää "tuhlata" rahojani mihinkään kotiin liittyvää mahdollisen muuton takia. Sen takia hypinkin innosta, kun Kouvolassa käydessäni juolahti mieleen, että äidillänikin oli joskus smoothie-vaihe, jonka seuraksena hän osti itselleen blenderin. Siellä se oli jo parisen vuotta käyttämättömänä, ja minä pelastin sen hyvään väliaikaiskotiin. 

Tänään piti sitten käydä kaupassa varta vasten ostamassa smoothie-aineksia ja kokeilla saman tien, mitä tällä laitteella saa aikaan. Flunssaisena on muutenkin ehkä kivempi syödä nestemäisiä ruokia, varsinkin kun mulla on tällä hetkellä kurkkukin kipeänä, mutta smoothie voi olla myös tuhti ja ravitseva. Sen vuoksi ajattelin kokeilla kreikkalaista jogurttia! Mietin pitkään, otanko kreikkalaista vai turkkilaista, mutta ihan sattumalta päädyin tähän valintaan. Lisäksi heitin blenderiin pakastemustikoita ja banaania, jolle oikeastaan olen allerginen mutta päätin ottaa riskin ;) 

Valmiin smoothien päälle heitin vielä Nervennahrung-hedelmä-pähkinäsekoitusta. Lopputulos oli ihan ookoo, mutta ehkä vähän turhan banaaninen. Enskerralla pienempi banaani :D Jos teillä on jotain hyviä reseptejä mielessä tai teillä on oma lempparismoothie niin kuulisin - tai näkisin - niitä mielelläni! :)

Sunnuntaisyndrooman paluu

Tää viikko meni kyllä ihan hurjaa vauhtia, vaikka ehdittiinkin touhuilla hurjasti kaikkea kivaa. Viime päivät ovat kuluneet korttipelien, luistelun ja talviolympialaisten merkeissä, ja käytiin jopa Laajavuoressa kylpylässäkin! Kävin mä muutamalla luennollakin, mutta muuten tuntui kuin olisin ollut lomalla. Ja oli ihan kiva, että saatiin viettää aikaa Gerhardin kanssa ihan rauhassa ilman kiirettä. Eilen suunnattiin sitten Gerhardin reissun päätteeksi Kouvolaan moikkaamaan mun vanhempia, ja mun velikin tuli käymään siinä. Havahduin Kouvolassa siihen, etten ollut käynyt siellä seitsemään viikkoon! Mihin alkuvuosi oikein katosi?

Mä en käsitä, miten mun vanhemmat ovat olleet niin innoissaan Gerhardista. Ne oli niin haltioissaan, jos se sanoi jotain suomeksi, ja muutenkin hengailivat meidän kanssa - katsottiin mm. Suomen pronssipeliä yhdessä iskän kanssa, mikä on siis jotain aivan ennenkuulumatonta. Ja äiti oli ostanut peruna- ja cocktailpiirakoita, jotka on Gerhardin ultimate favourite. Muuten ei sitten oikein tehtykään mitään ihmeellistä, syötiin ja käytiin saunassa ja mentiin aikaiseen nukkumaan. Tänään oli herätys jo neljän aikoihin, kun viideltä piti olla jo liikenteessä Helsinki-Vantaalle.

Mulla ei ole ennen ollut mahdollisuutta lähteä saatille ihan lentokentälle asti, eli tämä oli mulle ensimmäinen kerta, kun saatan toisen turvatarkastukseen. Ja voi sitä itkun määrää taas... Mua ahdistaa ihan ajatella, että ei nähdä toisiamme nyt niin pitkään aikaan, kun kummallakaan ei ole rahaa eikä oikeastaan aikaakaan reissata. Helposti tässä vois ikävä ottaa vallan, mutta päätin, että nyt otan päivä kerrallaan ja yritän olla miettimättä liikoja. Yritän nyt keskittyä opintojen loppuunviemiseen ja omaan hyvinvointiini. Sopivasti sain flunssan viime yönä - oon ihan varma että tää on psykosomaattista ja mun kehon tapa ilmoittaa että nyt pitää levätä ja pitää elämä raiteilla. Mulla on opiskelun ja levon lisäksi muitakin suunnitelmia tuleville kuukausille, nimittäin lähden mukaan yhteen tutkimukseen koehenkilöksi - tästä lisää sitten myöhemmin, kun itsekin tiedän vähän enemmän. 

Kohta alkaa taas Skype-treffit, joten kivaa sunnuntai-iltaa kaikille!

Penkkiurheilua ja työnhakua

Hyvää alkanutta viikkoa! Viikonloppu sujui täällä urheilullisissa merkeissä: lauantaisen luistelulenkin jälkeen suunnattiin Laajavuoreen katsomaan, kun toiset hajottivat itseään mäkiluistelukisoissa. Paljon porukkaa oli liikkeellä kylmyydestä huolimatta, ja oli ihan mielenkiintoista nähdä, miten laji toimii. Nähtiin ainakin yksi tosi pelottavannäköinen kaatuminen, siinä itsekin haukkoi henkeään kun toiselta pääsi ilmat pihalle.

Illalla vielä katsottiin mäkihyppyä, ja eilen kävin tyttöjen kanssa Matsissa kannustamassa Suomea, vaan eipä meidän panos riittänyt voittamaan Kanadaa. En ole muuten koskaan penkkiurheillut niin paljon kuin tänä talvena! Jääkiekko on jo pelkästään gradun vuoksi alkanut kiinnostaa enemmän, ja vielä kaikki mäkihyppy-, slalom- yms. kisat ja nämä talviolympialaiset kyllä pitävät huolen siitä, että tv:n ääressä tulee istuttua (vaikken omaa tv:tä omistakaan). 

Itävallassa asuvat hei! Jos teillä on vinkata jotain työnvälitysfirmoja tms. Itävallassa niin kertokaa ihmeessä! Mulla lähti työnhaku nyt ihan täysillä käyntiin. Lähetin tänään ensimmäisen Lebenslaufin ja Motivationsschreibenin, ja vastauksena sain sellaisen semimyönteisen mutta "emme lupaa mitään"-vastauksen. Etsin töitä myös Baden-Württembergistä Saksasta, mutta kätsyintä olisi tietenkin löytää jotain Vorarlbergin alueelta. 

Kiireinen viikko kyllä edessä! Gerhard lähtee sunnuntaina takaisin, ja viikonloppua vietetään Kouvolassa, ja sitä ennen pitää touhuta vielä kaikenlaista täällä päässä. Kun sitä ei tiedä, onko tänne Jyväskylään enää ensi talvena asiaa :) On muuten ollut tosi mielenkiintoiset pari päivää, noin niinkuin kielellisesti :D pääasiallisesti ollaan puhuttu nyt saksaa, mutta jotkut jutut on niin vaikeita, niin selitän ne sitten englanniksi, mutta pikkuhiljaa alkaa ne englannin sanat unohtumaan, ja niitä sitten korvaan saksalla. Samalla yritän opettaa Gerhardille suomea. Sellainen sanasoppa :)

Jyväsjärven jäällä

Kuten aiemmin vähän vihjasinkin, meillä oli kova hinku päästä jäälle ja eilen saatiinkin aikaiseksi käydä Jyväsjärvellä suihkimassa! Ei olla kumpikaan oikein luistintaitureita, ja viime vuonna taisi olla ensimmäinen kerta sitten lukion ekan luokan, kun pistin luistimet jalkaan. Gerhard ei viitsinyt raahata omia hokkareita mukanaan, niin hän vuokrasi retkiluistimet, minä vedin vanhoilla Donnillani. Otin kuitenkin vuokraamosta itselleni sauvat, sen verran epävarmaa toi meno ja pääsee paljon kovempaakin, jos saa antaa sauvoilla vähän vauhtia. Illalla sitten pystyi hyvällä omalla tunnolla rentoutumaan Trattoria Aukio-ravintolassa - jyväskyläläisille vinkkinä, että tosi hyvä illallismesta! :)

Innostuttiin sen verran jäällä liitelystä, että käytiin tänäänkin luistelemassa. Tällä kertaa mullekin vuokrattiin kunnon luistimeet, ja tunnissa jaksoin mennä jopa sen kolme kierrosta, eli yhteensä 7,5 km. On sekin jo ihan hyvin minulta! :D Eilen oli pakarat aika kovilla, tänään suju jo huomattavasti paremmin. Kyllä se ihmiskeho tottuu vaikka mihin, ja pystyy kyllä mielettömiin suorituksiinkin, kun vain jaksaa treenaa. 

Kohta suunnataan Laajavuorelle katsomaan World Ice Cross League-finaaleja. Meinattiin aluksi mennä JYPin peliinkin, kun sieltä olisi ollut bussikuljetus suoraan Laajikseen, mutta ehkä saadaan ihan tarpeeksi jääurheilua tänään muutenkin. ;) Ensi viikolla tehdään lajinvaihdos ja lähdetään hiihtämään! Kyllä tästä talvesta pitää nyt yrittää saada kaikki irti, vaikka aika laimea tämä talvi on kyllä ollut. Ja kevättä ja kesää odotan tosiaan innolla, haluan päästä eroon tästä opiskelustressistä! Voi olla, että väikkäri jää tekemättä tältä tytöltä...tai mistäs sitä tietää :D 

Postia!

Tällä viikolla postiluukusta on kolahtanut pelkästään mukavia juttuja laskujen ja mainosten sijaan. Maanantaina posti toi SASin EuroBonus-kortin, jonka tilasin Sveitsin-matkan aikana. En tiedä, kuinka paljon tämä kortti minua hyödyttää, kun vuodessa kertyvät lennot voi laskea yhden käden sormilla, mutta toimiihan tuo e-ticketinäkin, eli ainakin tulostinpaperia säästyy.:)

Eilen Suomi-Itävalta-pelin aikana eteisen lattialle oli ilmestynyt paksumpi paketti. Tätä olin jo odottanutkin! Viimeinkin on jonkinnäköinen todistus siitä, että jotain on tullut tehtyä tuolla yliopistossa. En kyllä tiedä, mitä tällä nyt sitten tekisi.:D Toisaalta, ainakin saan nyt täydentää cv:hen itselleni tittelin. 

Pääsin muuten sen viimeviikkoisen tentinkin läpi! Siis ihan uskomatonta, mä olin niin varma, että sieltä tulee hylsy takaisin, mutta sain jopa nelosen! :D Kai se vähäkin mitä kirjoitin, oli ihan asiaa. Eli syytä ois juhlia! Ystävänpäivän, ja kaiken muunkin kunniaksi varasin pöydän Paviljongin italialaisest ravintolasta. Olen opiskellut ruokalistaa jo muutamana päivänä, en millään malta odottaa iltaan!  

Lätkää

Mekin päästiin viimein olympiatunnelmiin, kun huomattiin, että Suomi ja Itävalta pelaa tänään vastakkain. Kun päästiin telkun ääreen, Itävalta johti 1-0, mutta tilanne tasoittui nopeasti ja Suomi meni johtoon. Mä en enää kolmatta erää uskaltanut katsoa, mutta uskoin kyllä Leijonien voittoon :D 

Meidän piti aamulla mennä luistelemaan, mutta jotenkin se sängystä nouseminen oli niin vaikeaa. Jos sitä huomenna päästäis itsekin jäälle! Säät ei vaan oikein suosi, olisi nimittäin kiva että edes kerran helmikuussakin paistaisi aurinko. No mutta, kevät on tulossa! :)  

Yhteiskoulu liekeissä

Kuva/Tapaninen

Voi koulu-parkaa! :( Tuolla itsekin kulutin penkkiä kuusi vuotta. Miten käy vanhojentanssien, yo-kirjoitusten, jumppatuntien, penkkareiden tänä vuonna? Ihan itku tulee kun katsoo noita kuvia, mitä netissä liikkuu. :( 

Kahvin ja suklaan voimalla

Moikka! En ole taas pariin päivään ehtinyt kirjoittelemaan (enkä edes lukemaan muiden blogeja, nyyh), kun puuhaa on riittänyt blogin ulkopuolellakin. ;) Gerhard tuli perjantaiyönä joskus kahden pintaan, ja lauantaina käytiin vähän shoppailemassa - matkalaukku oli nimittäin jäänyt Helsinkiin, kun lentokoneessa Helsinki-Jyväskylä-välillä oli ylipainoa :D Eilen käytiin vähän yöelämässäkin, ja Brassa mulle tuli juttelemaan joku poika, jonka kanssa oon jutellut joulukuussa samaisessa baarissa jostain meteorologista. Ilmeisesti hyvin mieleenpainuva keskustelu ollut! :D 

Tänään oli sitten tiedossa tiukkaa opiskelua, sillä huomiseksi pitää palauttaa gradun ensimmäinen pätkä. Aika laihaa tekstiä, mutta sain sen joten kuten tehtyä, varsinkin, kun sain Gerhardilta joka välissä varmistaa, onko tämä tai tuo oikeaa saksaa :D Oli kyllä muutenkin tukijoukot kunnossa: epätoivon hetkellä sain eteeni cappuccinon ja lempparisuklaata. :)

Ja taas on plussakeli! Raivostuttaa: sen kerran kun on joku jonka kanssa haluaisin lähteä järven jäälle luistelemaan, luistinrata on ihan muhjunen. Mutta ehkä se tästä!

Jaksaa jaksaa...

Eilinen ei ollut kyllä mun päivä millään tavalla. Menin yliopistolle siinä uskossa, että pääsisin päästämään höyryt pihalle combaticin tahtiin, mutta tunti olikin peruttu, ja tarjolla oli vain vaihtoehtoisesti BodyBalance. Siellä oli niin tylsää, että lähdin kesken tunnin veke - ei ole mun laji todellakaan! Venytellä voi kotonakin. Yöllä tuli sitten valvottua melkein kahteen asti tenttiin lukien, ja tänään on ollut ihan jäätävä väsymys päällä. Päivää piristi kuitenkin se, kun sain vietyä tutkintoanomuspaperin opintokansliaan, wuhuu! 

Runebergin päivän kunniaksi päätin poiketa kaverin luokse teelle. En ole moneen vuoteen maistanut Runebergin torttuja niin poikkesin sitten kaupan kautta. Yksi itävaltalainen kaverini on ihan hulluna näihin, ja ollessaan vaihtarina Jyväskylässä (ja jopa palattuaan Itävaltaan) hän leipoi näitä vähintään kerran kuussa. Näin jotakin kuvia niistä Facessa, ja ainakaan esteettisesti eivät olleet ihan saman veroisia, mausta en sitten tiedä. Nämä yksilöt kyllä maistuivat! Aloin muuten miettiä, että pitäisi ehkä leipoa itse vähän useammin. Gerhardille lupasin jo viime vuonna vääntää laskiaispullia ja muffinsseja, mutta jotenkin jäi...mutta mokkapaloja voisin kyllä kokeilla, onko kenelläkään vinkata hyvää ohjetta?

(Gerhard do you know what this is? :D)

Nyt jatkuu tenttiin luku! Menee varmaan tänäänkin aika myöhään, kun olen ollut vähän laiska... Pitääkin olla niin hidas lukemaan. :( Lisäksi kun en ole (vieläkään) löytänyt itselleni sopivaa muistamismenetelmää, niin lukeminen on oikeastaan aika turhaa, kun tiedän jo etukäteen, etten tule saamaan kakkosta parempaa arvosanaa. No, näillä mennään!   

Back

Jälleen tasaisella maalla! Tulin takaisin Suomeen jo lauantaina, mutta sen jälkeen ei ole oikein ehtinyt mitään päivittelemään. Heti sunnuntaina sain yhden viimevuotisista tsekkiläisistä tuutoroitavistani vieraaksi, kun hän Suomen-reissullaan kävi vähän fiilistelemässä Jyväskylää. Ei hän viipynyt kuin yhden yön - onneksi, sillä mulla on kädet täynnä hommia! Mulla on tentti perjantaina, ja maanantaina olisi ensimmäinen gradudeadline, ja tajusin että mulla on reilu kuukausi aikaa kirjoittaa mun etnologian kandi jota en siis ole vielä edes aloittanut... Siihen lisäksi kaikki muut koulujutut!

En muista olinko täällä maininnut mun viimekesäisestä vuokraemännästä siellä Sveitsissä, mutta tosiaan tässä nyt puoli vuotta takuuvuokrasta (tai no se oli kyllä Schlüsseldepot) taistelleena meni hermot siinä pari viikkoa sitten. Summahan ei ollut päätä huimaava eli 80 frangia, mutta kun siitäkin vähästä alkoi kuukausien kulutessa vähenemään ties mitä lisämaksuja (pyykkikoneen käyttö, pölyiset pöydänlaatikot, poikaystävän yökyläily...) eikä maksua kuulunut erinäisistä syistä ("Olin kipeä", "Olin unohtanut", "Tilinumerosi ei toiminut"), alkoi höyry nousta korvista. Laitoin viestin, jossa mainitsin Mieterschutzverbundin, minkä jälkeen sieltä tuli sen verran tulista tekstiä takasin että huh!! Siinä haukuttiin minut ja koko Suomen kansakin synkimpään rakoon :D Olin antanut hänelle vaihtoehdoiksi maksaa joko mulle henkilökohtaisesti mun reissun aikana tai sitten yhteiselle tuttavalle - ja arvatkaa vaan kumman hän valitsi. Viimeisenä iltana Sveitsissä sain tuttavalta kirjekuoren, jossa oli nätti kortti ja 11 frangia. Että jippii. Ei sillä, että se rahasumma olis alunperinkään ollut niin suuri, mutta halusin silti periaatteesta saada asian hoidettua edes tavalla tai toisella. 

Mutta eihän tässä! Kiirettä pitää ja kesää kohti mennään, onneksi!!! Mulla on joka vuosi (henkisesti) rankinta tammi-helmikuussa, ja haluan vaan tän ajan nopeesti pois.