Yhdessäoloa sunnuntaisin

Aurinkoiset sunnuntait ovat aivan erityistä herkkua. Olen iloinen siitä, että täällä minun lähipiirissä pidetään perinteistä kiinni ja sunnuntait pyhitetään yhdessä ololle ja kivoille jutuille (ja aamupalalla on tarjolla Zopf:ia eli pitkopullaa). Silloin ei tehdä ylimääräisiä töitä, edes keittiössä ei häärätä patojen ja kattiloiden ääressä vaan otetaan eväät reppuun ja lähdetään ulos.

Meillä oli eilen montakin vaihtoehtoa, miten vietettäisiin sunnuntaita; pohdittiin, mentäisiinkö haikkaamaan, pyöräilemään vai käymään vielä kerra mökillä. Loppujen lopuksi päätettiin lähteä junalla jälleen kerran Saksan puolelle Lindauhun, jossa järjestetään näin marraskuun alussa vuosimarkkinat. Viime vuonna kävin Dornbirnissä Martinimarkteilla, mutta se on yhden kerran jälkeen nähty. Lindau on jo kaupunkina niin kaunis ja mielenkiintoinen, ja aurinkoisella säällä siellä viihtyy vieläkin paremmin. Eli passit eväiden seuraksi reppuun ja menoksi. Jo junamatkalla todettiin, että monella muullakin oli sama idea, ja taas ei voinut muuta kuin ihmetellä öbb:n toimintaa. Minkä vuoksi ei voi järjestää sitä ylimääräistä vaunua tällaisina päivinä, kun tiedetään, että tuhansia ihmisiä on julkisilla liikenteessä? Lindau on sinänsä suuri kaupunki, mutta useimmat tapahtumat järjestetään nimenomaan siellä saarella, jossa on hyvin rajallisesti parkkipaikkoja, ja juna on kaikin puolin järkevin kulkuväline (veneen lisäksi!).

Markkinat yllättivät laajuudellaan ja ihastuttivat ihmisillään ja valikoimallaan. Olen käynyt Lindaussa joulumarkkinoilla, ja ne eivät ole kooltaan mitään verrattuna tähän tapahtumaan! Saatiin seikkailla sokkeloisia katuja pitkin pitkän aikaa, ennen kuin kojut loppuivat ja väenpaljous alkoi helpottaa. Iltaa kohden siirryttiin kuitenkin takaisin satamaan, jossa aurinko vielä lämmitti niin, ettei tarvinut edes takkia sulkea. Eikä ruokapuolellakaan jouduttu pettymään, vaan joulumarkkinoilta tuttu loimulohi-ständi oli pystytetty sataman tuntumaan! On kyllä hemmoteltu olo, kun sekä perjantaina että sunnuntaina sai ruuaksi lohta. Ja tietenkin oli ihan mielettömän hyvää. Päivälle saatiin mukava huipennus, kun tajuttiin, että majakkaan pääsee kipuamaan pientä pääsymaksua vastaan. Lindau ei jättänyt kylmäksi tälläkään kerralla, ja onneksi kohta on syytä käydä siellä uudestaan joulumarkkinoiden merkeissä. 

No oli se sunnuntai muutenkin erityinen. Suomessa vietettiin isänpäivää, ja kotiin päästyäni soitin onnittelut sinne. Täällä isänpäivää vietetään heti äitienpäivän perään keväällä (äitienpäivä on täällä samaan aikaan kuin Suomessa), joten piti olla itse skarppina, että muisti onnitella. Lähetin kortin, mutta jostain syystä ei löytynyt yhden yhtä isänpäiväkorttia! Olen kyllä huomannut, että kun ei ole käytettävissä esim. suomalaista kalenteria tai ei lue suomalaisia uutisia ihan sillä silmällä, niin ei tule samalla lailla saatua muistutuksia tällaisista tapahtumista. Mutta "kotiin" soittelen muutenkin useamman kerran viikossa, eli en suinkaan jätä sitä vain merkkipäiville. Ethän sinäkään <3