sunnuntai 23. marraskuuta 2014

"Do you know how smart I am in Spanish?"


Tämä ei ole mikään uusin eikä omaperäisin teema, mutta tänään törmäsin 9gagiä selaillessa postaukseen, jossa vitsailtiin ei-natiivien kielitaidoilla. Kuvassa ei näy postauksen naisen vuorosana, jossa hän kysyy: do you know how smart I am in Spanish? Se jotenkin iski muhun. Mua pidetään töissä vähän jännänä, koska en tosiaan aina osaa/uskalla ottaa osaa small talkkeihin ruokalassa, koska mulla menee niin kauan miettiä hyviä kommentteja tai jotain fiksua sanottavaa, ja työaikana minut jätetään kylmästi vitsien ulkopuolelle, koska työkaverit eivät vaan jaksa puhua hochdeutschiä. Olen auttamatta jäänyt porukan ulkopuolelle, mikä sinänsä harmittaa, koska nykyään - kuten muutama päivä sitten kirjoitinkin - ymmärrän oikeastaan lähes kaiken, myös silloin, jos puhutaan murretta. Muistan vielä ajan, jolloin multa meni aiheyhteydetkin ihan onnellisesti ohi, joten tästä on syytä olla iloinen. Kuitenkin mä pidän itseäni aika fiksuna tyyppinä, ja ihmisenä, jolla on paljon sanottavaa ja sitäkin enemmän annettavaa, mutta aina en vaan saa itseäni ilmaistua sanallisesti. Jotkut kuitenkin osaavat arvostaa sitä, kuinka puhun sekä englantia että saksaa suht sujuvasti joka päivä. Toiset kuitenkin arvioivat minut sen perusteella, miten puhun saksaa - heitä ei kiinnosta se, että ensinnäkin, osaan suomea lähes täydellisesti ( ;) ) ja englantiakin paremmin kuin arvostelijat itse. Tai että osaan auttavasti ruotsia, sekä alkeet ranskasta ja italiasta (edit: ohhoh, olin aiemmin kirjoittanut alkeet saksasta..:D). Heille olen vain se urpo suomalaistytsy, joka ei tiedä mitä teppat tai aagiia tarkoittaa.:) Mutta kyllä mulla sen verran riittää ymmärrystä tällaisillekin ihmisille, ehkä heillä ei ole ollut mahdollisuutta asua vieraassa maassa ja kokea vieras maa vieraalla kielellä. Nimittäin tieto siitä, että mä olen saanut tällaisen henkisen rikkauden, päihittää kyllä miljoona kertaa ajoittaiset maahanpolkijat! 

Eilen international dinnerillä oli kivaa, meitä oli neljää eri kansalaisuutta, ja yhdessä puhuttiin (englanniksi) vieraan kielen kanssa elämisestä. Tuli sellainen fiilis, että on tää kyllä upeeta. Maailma on niin täynnä kokemuksia, joita en olisi saanut välttämättä kokea Suomesta käsin. Se, että lähtee välillä mukavuusalueensa ulkopuolelle, avaa jo niin monia ovia, että voin lämpimästi suositella kaikille. Jälleen kerran.

7 kommenttia:

  1. Ah niin tuttua. Mäkin olen töissä se vähän outo, hiljainen tyttö, jolle pitää välillä vääntää asiat rautalangasta kun ei se tajua. Teksasin aksentti nopeasti mumistuna ja slangisanoja pullollaan menee välillä yli ymmärryksen ja joudun välillä pariinkin otteeseen pyytämään toistamaan. Vähän urpo olo! Ärsyttää kun ei voi ottaa osaa keskusteluihin haluamallaan tavalla kun välillä menee liian kauan aikaa miettiä hyvä vastaus ja sitten kun sen vastauksen on saanut mietittyä, joku muu on jo varastanut puheenvuoron tai koko puheenaihe on jo vaihtunut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta! Murteet ja slangit tekee kielen osaamisesta haastavaa, mutta eihän se tietenkään aina ole sille natiivillekaan helppoa, ehkä nekin tuntee itsensä "tyhmäksi" kun eivät tule ymmärretyksi tällaisten mamujen kanssa. Mutta se juuri eniten harmittaa ettei pääse aina ottamaan osaa keskusteluihin, kun siinä jää helposti ulkopuolelle.

      Poista
  2. Onneks meillä töissä kaikki puhuu suht nätisti ja Wienin ja Ala-Itävallan murteet on ymmärrettäviä... käytän kyl itekin tota teppattia (tai noh miten se oikeesti kirjotetaan, deppert?) koko ajan :D teidän pitää muuttaa pois sieltä Sveitsin rajalta niin puhekin muuttuu ymmärrettävämmäksi ;)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivat sulle, mulle jotku sanat ja väännöksen on edelleen ihan uusia, mutta onneks suurin osa on pääteltävissä, vaan en mä niitä itse osaa vielä käyttää. Koulusaksa on niin tiukassa ;) (ja deppert joo).

      Niin no mä yritin jo vihjaista että siellä päin olisi halvempaa laajentaa maatilaakin, kun on enemmän tilaa ja vieläpä halvempaa...;D

      Poista
  3. Oon lähdössä ensi syksynä vaihtariksi Itävaltaan ja tälläset postaukset saa vähän hikipisaroita otsalle kun mietin että tälläkään hetkellä en osaa edes saksan alkeita ja jos sitten joutuu jonnekkin missä puhutaan kovaakin murretta niin en ymmärrä mitään..:D Kävin kaverin luona itävallassa grazin lähettyvillä ja ymmärsin aika paljon heidän puheesta, mutta muuta en sitten osaakkaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minne päin olet lähdössä vaihtoon? Jos et tänne Sveitsin rajalle ole tulossa niin sulla ei pitäisi olla mitään hätää! :) Vaihtareille annetaan kyllä niin paljon anteeksi, sen huomasin itsekin aikoinaan vaihdossa ollessani, eli sen puolesta ei kannata olla huolissaan yhtään. Ja nopeasti sitä oppii! Näin työelämässä on erityisesti erikoissanaston kanssa ongelmia, mutta ajan kanssa nekin tarttuu.

      Poista
    2. En itseasiassa tiedä vielä! :D Pitää odotella että mistäpäin löytyy perhe joka ottais itelleen vaihtarin. Oon kuitenkin käyny siellä Steiermarkin alueella niin ymmärsin huonolla ruotsinkielentaidolla, saksan alkeilla ja päättelytaidolla jonkin verran vaikka mulle kuitenkin puhuttiin englantia. ;D Toivon siis että pääsisin jonnekkin Graziin päin koska sitten ois jo valmiiks tuttuja siellä joihin voi turvautua:D

      Poista