Terveysruokaa!

Vapaapäivät menee mulla yleensä normaalin arjen pyörittämiseen, kuten siivoukseen, pyykinpesuun, kaupoilla käyntiin ja kokkailuun - ja moneen muuhunkin touhuamiseen. Meidän kuuden tuhannen kylässä on kaksi vaivaista kauppaa, joilla on lähestulkoon identtiset valikoimat, vieläpä melko suppeat sellaiset. Sen vuoksi joudun aina menemään isompaan kaupunkiin ostoksille, jos satun tarvitsemaan jotakin erikoisempaa - esimerkiksi vihreä tee ja suolaamattomat pähkinät kuuluvat tähän kategoriaan. Kaupatkin menevät iltaisin jo niin varhain kiinni, että turha edes haaveilla lähtevänsä ostoksille työpäivinä, ellen saa autokyytiä markettiin.

Torstaina sitten lähdin heti aamusta naapurikaupunkiin katsastamaan luomutuotekauppaa. Olin kuullut, että se vähän sellanen paikka, mitä paikalliset pitää ihan hömppänä juttuna: asiakkaat on just niitä rastapäitä tai 40-kilosia terveysintoilijoita. Lisäksi meillä ollaan kotona aika biovastaisia, ostoskärryistä häviää mystisesti kaikki luomujutut ennen kuin päästään kassalle... Toisaalta luomu ei ole mulle mitenkään merkityksellinen juttu, ainoa luomujuttu mitä ostan on makaronit, joita jostain kumman syystä ei ole täysjyväversiona kuin vain bio-merkin kanssa.  Luomua tärkeämpää on minusta tukea paikallisia maanviljelijöitä ja lähiruokaa - tosin useiden maatilojen kohdalla näillä kahdella asialla ei ole mitään eroa. Useat mussuttavat Brasiliasta rahtikoneella lennätettyjä "luomubanaaneja" sädekehä päänsä päällä ja moittivat samalla esim. paikallisia perunanviljelijöitä, jotka ruiskuttavat pelloilleen ainetta, joka estää viljelysten liikakasvun - mikä taas takaa sen, että perunoista tulee nätin näköisiä eikä ylikasvaneita möhkylöitä, mitkä eivät taas kelpaa kenellekään ulkomuotonsa vuoksi. Sen takia minäkin olen nyt oppinut täällä valitsemaan sen kymmenen senttiä kalliimman paikallisen Ländle-tuotteen S-Budget-tuotteen sijaan. Saan tiukkoja katseita jo siitä, jos roskiksesta löytyy Mangoldin leipäpussi, kun olisin ihan hyvin voinut naapurin leipomosta tilata itselleni eväsbretzelin! ;)

No mutta asiaan. Marssin luomukauppaan, ja rakastuin välittömästi niiden teetarjontaan! Siellä myytiin muutakin kuin pelkkää marjateetä, hurraa! Olihan siellä paljon kaikkea luomua, mutta myös sellaisia juttuja, mitä ei (täällä landella) normikaupasta löydä, esimerkiksi kookosöljyä. Mukaan tarttui kuitenkin vain instant kahvia, vihreää chai-teetä ja chia-siemeniä - kyllä, minunkin piti kokeilla! Blogeissa on hehkutettu chia-puddingia jo pitkään, mutta mä olen pitänyt sitä liian hipsterijuttuna, toisin sanoen olen ollut laiska enkä ole jaksanut perehtyä asiaan aikaisemmin. En tiedä, mikä on normaali kilohinta, mutta  minusta hinta tuntui aluksi kalliilta - toisaalta taas kun miettii, miten vähän sitä käytetään kerralla, niin loppujen lopuksi ei olekaan niin paha. 

Pistin illalla siemenet turpoamaan kookos-riisijuoman kanssa (onko sitä muuten  Suomessa myynnissä?) koska sitä sattui olemaan vielä jääkaapissa avattuna, ja pistin odottamaan seuraavaa päivää. Aamulla sitten innoissani juoksin jääkaapille katsomaan lopputulosta. No, ensikokeiluksi on ehkä ihan ymmärrettävää, ettei mun mössö ollut mikään makuelämys, mutta oikeilla jäljillä ainakin olen! Ensi kerralla saatan kokeilla suklaista versiota. Kai sekin menee vielä terveysruuasta?