sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Lämpöö


Moi! Täällä ollaan taas, yksi vuosi lisää lasissa. Jotenkin syntymäpäivä tuli tänä vuonna vähän yllätyksenä, eikä sitä tai sen juhlimista ehtinyt sen kummemmin miettiä - varsinkin, kun meille oli tulossa Suomesta vieraita juurikin syntymäpäivänäni. Sain hyvän syyn ottaa pari päivää vapaata ja lähteä eräjormailemaan mökille. Viime viikot ovat menneet ihan hulinalla ohi ylös, ulos, töihin, kotiin, nukkumaan, repeat-kaavalla, joten siitä oli ihan mukava poiketa. 




Pariin päivään mahtui paljon ulkoilua, oravien ruokkimista hasselpähkinöillä, hyvää ruokaa ja tietenkin nukkumista! Mökillä vaan nukkuu jollain tavalla paremmin kuin kotona (varsinkin kun täällä ei paljoa hyttysistä tarvitse kärsiä vaikka olisi ikkunat ja ovet levällään yötä päivää!). Onko se sitten se vuori-ilmasto vai pimeys, en tiedä - hiljaista ei nimittäin ainakaan ollut, sillä meidän mökin läheisyydessä laiduntaa tähän aikaan vuodesta pyöreästi tuhat lehmää. Ainakin meidän lapsivieraat tykkäsivät!




On aina kiva saada vieraita tänne. Olen varmaan ennenkin sanonut, että sitä aina jotenkin tykästyy tähän paikkaan entistä enemmän, kun näkee nämä vuoret ja maisemat toisten silmin. Ja tietenkin kokemukset ja muistot tekevät paikasta kuin paikasta jollain tapaa arvokkaan ja tärkeän. Muistan, miten aluksi kauhistelin, miten tulen pärjäämään täällä landella, mutta loppujen lopuksi on ihan hauskaa, kun naapurin tontilla määkii lampaita tai vuohia ja jossain kauempana kiekuu kaksi kukkoa kilpaa, ja työmatkalla vastaan tulee heppatyttöjä ratsujensa selässä. Ja välimatkat isoimpiin kauppoihinkaan ei enää haittaa, kun olen alkanut tilata kaiken shampoosta lähtien netistä, heh. 



Tuleville päiville on luvattu hellettä, mikä on ihan huippu juttu! Viime kesä oli niin sateinen, joten tänä kesänä aion ottaa aurinkoisista säistä kaiken irti. Enkä aio valittaa kertaakaan, että on liian kuuma...! :D Olen ostanut jopa elämäni ensimmäisen hellehatun, vaikken hattuihmisiä oikein olekaan. Ehkä sellaiseksi voi oppia :) Kivaa alkavaa viikkoa ! 


maanantai 22. kesäkuuta 2015

Midsummer rain


Juhannus tuli ja meni, sitä sen kummemmin juhlistamatta. Täällä on satanut enemmän tai vähemmän viimeisen viikkon, joten perinteiset keskikesänvaellukset ja juhannuskokot jäivät väliin. Jopa paikallinen Suomi-seura perui juhannusjuhlansa - vaan eipä se sää vaikuttanut olevan sen parempi Suomessakaan :)

Ei se sade sen kummemmin osaa nyt harmittaa. Pari edellistä viikkoa sai nauttia sellaisista helteistä, että pieni breikki paahteesta tekee ihan hyvää. Kotonakin on kuitenkin kiva viettää aikaa. Graduni valmistuttua olen alkanut taas lukea kevyempää kirjallisuutta, ja pitää ihan jarrutella, että riittää suomenkielistä lukemista seuraavaan kertaan asti, kun Suomesta saan luettavaa. Tykkään lukea suomeksi (suomalaisia kirjoja), kun monta vuotta opiskelujen takia ei juuri suomalaista tekstiä saanut luettavaksi. Nyt sitten luen suomeksi menetettyjen vuosienkin edestä !




Mutta eipä tässä muuta. Töissä on mennyt ihan hyvin, ja on tullut puhuttua niin saksaa, suomea, englantia kuin ranskaakin. Välillä kyllä muistuu asiakaspalveluaikani Suomessa ja se, minkä takia ne hommat silloin lopetin, mutta toisaalta taas tulee aika paljon niitäkin hetkiä, jolloin muistan, miksi siitä hommasta niin paljon tykkään. Mun kanssa on otettu jopa selfieitä muistoksi, mikä oli aika hassua ja suloista samaan aikaan. Jäi hyvä mieli vielä pitkäksi aikaa.

Kuvat ovat reilun viikon takaa vapaapäivältä, jolloin lähdin Suomi-tytsyjen kanssa Bregenziin polkuveneilemään. Tuollaisia päiviä voisi olla enemmän! 
Kivaa keskikesää <3


lauantai 13. kesäkuuta 2015

Paluu arkeen



En ole hirveästi pitänyt itsestäni meteliä viime aikoina. On ollut vähän kiireitä - nimittäin töissä. Minulla oli, ja on edelleenkin, elokuulle tiedossa töitä, jota odotan jo innolla, mutta tässä välissä en halunnut jäädä pyörittelemään peukaloita pummilla eläen, vaan etsin "oikeiden töiden" sivussa jotain väliaikaista heinäkuun lopulle asti. Nyt olen jonkin aikaa ollut asiakaspalveluhommissa, mikä on ihan kiva juttu. Olen aina tykännyt töistä, jossa tapaan uusia ihmisiä, jossa voin olla avuksi ja tehdä muiden päivästä ehkä hieman paremman. Lisäksi saan tässä hommassa kaivattua harjoitusta ja varmuutta saksantaidoilleni ja tienaan siinä sivussa ainakin lomarahat kesän reissulle. Ja mikä parasta, työpaikkani sijaitsee lähellä kotia ja lounastaukokin on sen verran pitkä, että ehdin tulla kotiin syömään ja nukkumaan päikkärit. Ihan parasta. 

Tietenkin tämä kesätyö antaa minulle lisää miettimisaikaa tulevaisuuden suhteen. Etsin edelleen työpaikkaa, jossa viihtyisin ja jossa asiat olisivat kuta kuinkin kohdillaan. Mitä enemmän olen nähnyt itävaltalaista työkulttuuria, joko töiden tai työhaastatteluiden kautta, sitä tarkempi olen ollut siinä, mihin työhakemukseni haen. Täkäläinen mentaliteetti ei kuitenkaan mitä luultavammin poikkea suomalaisesta kovinkaan paljoa, vaikka niin joskus haluaisinkin uskoa.



Mutta kivaa, kun on taas tietty päivä- ja arkirytmi, vaikka viikonloput minulta onkin peruttu heinäkuun loppuun asti. Olen taas oppinut ottamaan vapaa-ajasta kaiken mahdollisen irti, kuten viime viikolla, kun nappasin kaverin mukaani ja lähdettiin jalan kohti kesämökkiä. Viiden tunnin haikkailun jälkeen päästiin viimein perille ja ai että oli hyvä fiilis! Reitti on ihan mielettömän kaunis mennä kävellen joen vartta pitkin, ja kävellessä siitä saa ihan erilailla irti kuin autolla suhauttaessa. Kesä on kiva!