sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Valoa

Mä rakastan vuoria. Rakastan niiden katselua, niiden rinteillä vaeltelua ja huipulle pääsyä. Näkymä ylhäältä on jotain sanoinkuvaamatonta. Varsinkin jos sinne huipulle on päässyt omia voimin, omilla jaloilla tarpoen: se fiilis, mikä minut valtaa, on mielettömän upea ja koukuttava.

Muistatte ehkä meidän juhannusviikonlopun? Kyseessä oli siis kesäpäivänseisaus, ja kuten kaikki maantiedon tunnilla tarkkaan kuunnelleet tietävät, vietetään talvisinkin samanlaista päivää, nimittäin talvipäivänseisausta. Mitä mä taas en tiennyt, on se, että meilläpäin juhlistetaan molempia, eli saman kaavan mukaan kuin kesällä, talvipäivänseisauksen aikana pistetään kokko pystyyn vuoren huipulle. 

Onneksi silloin tällöin pääsee kokemaan tällaisia juttuja. Pistää asiat aikalailla perspektiiviinsä. Ai mikä arki ja aikaiset aamut? Ai mitkä velvollisuudet ja deadlinet? Ai mikä iphone ja tabletti uusinta mallia? 




torstai 25. joulukuuta 2014

All I want for Christmas


Joulupäivä on yksi vuoden parhaimmista päivistä. Saa nukkua pitkään, tai vaikka viettää koko päivän sängyssä jos huvittaa, elokuvia katsellen tai muuten vain köllötellen. Jouluaaton hulinat on hulistu, ja nyt viimeistään pääsee nauttimaan joulurauhasta!

Eilinen oli tosiaan aika vauhdikas päivä. Koristeltiin kuuset ja siivottiin, ja muutenkin valmistauduttiin iltaa varten. Meilläpäin täällä ei ainakaan ole mitään erityisiä jouluruokia niinkuin Suomessa, joten meillä päätettiin syödä päivälliseksi raclettejä. Helppoa, nopeaa ja mielettömän hyvää! Harmi kun ei tullut otettua kuvaa siinä häslingissä.

Ruuan jälkeen hiljennyttiin laulamaan parit joululaulut, minkä jälkeen oli vuorossa pakettien jako. Ensin paketit - jotka Christkind eli Jeesus-lapsi oli tuonut... - kasattiin kuusen juurelle, ja sieltä jokainen sai vuorollaan etsiä oman pakettinsa. Mä sain aika monta, mistä oli aika yllättynyt! Suklaata sain valehtelematta kaksi kiloa - olinkin jo vähän huolissani kun meillä ei ollut yhtään suklaata kotona eikä mua päästetty huoltoasemalle hakemaan.:'D 

Yöllä käytiin vielä kirkossa. Mä olen aina ihan ulalla, mitä siellä tehdään! Pitäisi varmaan käydä jollain kurssilla... Siellä tehdään ristinmerkkiä ja rukoillaan polvillaan ja seistään ja taas istutaan, sitten kätellään ympärillä olijoita ja taas rukoillaan. Hauskinta kuitenkin on, että meidän pappi on intialainen. Vaikka se puhuukin vahvalla aksentilla, saan sen puheesta paremmin selvää kuin paikallisten. Kerran se kävi meilläkin, kun olin kaksistaan isoäidin kanssa kotona. Tekee ilmeisesti kotikäyntejä silloin tällöin!









Tänään on tosiaan löhöilty, tai ainakin minä olen. Iltapäivä meni bookingien ja checkingien hoitamisessa, huomenna nimittäin lennetään Tallinnaan! Saadaan mekin hieman lunta meidän jouluun kun suunnataan pohjoiseen. Täälläkin on ilmeisesti tulossa lunta viikonloppuna, ja toivon mukaan päästäisiin laskettelemaan kun tullaan takaisin. :) Mukavaa joulunaikaa vielä kaikille, syökää hyvin ja levätkää!  

keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Fröhlichi Wiinachta!

Pieni joulutervehdys Alpeilta! Viime päivät ovat olleet kiireisiä, on juostu joulujuhlissa ja joulumarkkinoilla ja viimehetken ostoksilla. Ihan käsittämätöntä, miten aika on mennyt: vaikka tiesi, että on jo joulukuu, ei sitä loppujen lopuksi kuitenkaan jotenkin sisäistänyt. Joulu on täällä! 

Tämä on toinen jouluni Itävallassa, ensimmäinen joulu ulkosuomalaisena, tosin. Halusin välttämättä viettää joulun täällä, sillä tykkään paikallisista perinteistä, joista pidetään kiinni edelleen. Halusin kuitenkin tuoda vähän suomalaisia perinteitä tänne, ja niinpä tehtiin eilen piparitaikina ja rakennettiin piparkakkutaloja! Mulla on vielä vähän harjoittelemistä kasaamisessa ja koristelussa, mutta ekaksi piparkakkutaloksi tuli ihan söpö. Tänään herättiin sitten aikaiseen, ja aamu on mennyt tähän mennessä joululahjoja paketoidessa (ei suinkaan viime tippaan jäänyt..!) Lounaaksi saan riisipuuroa, se on mulle se oikea jouluruoka jota ilman en pärjää! Ohjelmaan kuuluu tänään vielä siivousta, joulukuusen koristelua, joululaulujen laulamista sekä tietenkin lahjojen jakaminen! Paras hetki kyllä kun näkee toisen saaneen mieluisan lahjan. 

Haluan toivottaa kaikille lukijoille ihanaa, rauhallista ja rentouttavaa joulua! :)







lauantai 20. joulukuuta 2014

Väliaikatiedotus


Moikka kaikki! Täällä ollaan oltu vähän hiljaisia, monestakin syystä. Ensinnäkin olen pakertanut graduani ja repinyt hiuksiani sen kanssa yötä myöten, mutta eilen se viimein lähti etanapostilla esitarkastukseen! Eli pieni hengähdystauko taas siitäkin, ennen kuin tammikuussa teen (toivottavast vähäiset) korjaukset ja pistän tekstin painoon ja valmistun. Toivottavasti! Alkaa vähän tuntumaan siltä, että turhaan olen jumiutunut tähän, vaikka samalla tässä onkin touhuttu kaikenlaista. 

Mulla on ensivuoden puolella muutakin mielenkiintoista tiedossa, nimittäin työnhakua! Nyt alkaa se unelmien työpaikan etsiminen. Tai no, ensin pitäisi keksiä mikä se on, kun edellinen unelma ei oikein vastannutkaan todellisuutta. Olen myös harkinnut jotain uudenlaista koulutusta, sillä täällä olisi tarjolla suhteellisen kattavia opistotutkintoja, joista kaupanalan koulutus on edellytyksenä oikeastaan jokaiseen paikkaan, mihin tähän mennessä olen hakenut. Yksi haastattelukutsu tulikin jo, harmi vaan että kyseessä oli juuri se vähiten kiinnostava vaihtoehto. Eli se siitä, mutta etsintä jatkukoon! 

Tämmöistä tänne. Aika paljon on tapahtunut viime päivien ja viikojen aikana ja ajatukset ei oikein vieläkään pysy kasassa. Mutta ehkä mä olen vain loman tarpeessa, ja sitä tässä onneksi onkin tiedossa. Tällainen väliaikatiedotus kuitenkin tähän väliin, että saan hiljaisuuden taas rikki ja näppiksen laulamaan. Ai niin muuten! Mä sain vasta tällä viikolla tietää, että meillä on piano. Siis ihan oikeesti! Mä olin jo miettinyt oman pianon hankkimista kunhan saan porukoilla seisovan soittimen myytyä, mutta ei näköjään tarvi.:D Ja vielä ihan hieno sellainen! En vielä viitsinyt mennä kokeilemaan, kun se on sellaisessa huoneessa, minne mulla periaatteessa ei ole mitään asiaa... Jos se saadaan siirrettyä vähän paremmalle paikalle, niin meikäläinen alkaa taas soittamaan! :)

Kivaa joulunodotusta kaikille! Rentoutukaa kunnolla.:)

tiistai 16. joulukuuta 2014

Lomalle!


Huomenna mulla alkaa loma! Tätä on kyllä odotettu, onhan siitä edellisestä lomasta jo melkein kolme kuukautta, hehheh ;) Mutta oikeesti, opiskeluaikoina sain tottua väljään elämänrytmiin, kävin osa-aikatöissä ja luennoilla toisinaan, muuten sain elellä tosi vapaasti. Nyt kun on enemmän tai vähemmän säännöllinen työrytmi, kyllä niihin rutiineihin alkaa kyllästyä. Tykkään tasaisesta toimistotyöstä, mutta kyllä pieni lomailu välillä tulee ihan tarpeeseen. Ehkä jaksaa taas ulkoillakin enemmän: viikonloppuna kävin pitkästä aikaa lenkillä valoisaan aikaan ja tajusin, miten paljon sitä olin kaivannut! Toimistolta ei tule lähdettyä keskellä päivää ulos, kun ei edes tupakoi, vaikka joskus voisi lounaan päälle käydä vähän tuulettumassa. Virkistyisi varmaan mielikin :)

Joulu on tosiaan jo viikon päästä, eikä mulla ole vielä kaikkia lahjoja hankittuna vielä! Vaikka aika säästeliäästi ylipäätään noita lahjoja muutenkin ostan. Mutta lahjojen paketointia ostan ehkä enemmän, millään muulla en pääse oikeaan joulun tunnelmaan! Lunta ei ole vieläkään, vuoriltakin sulanut varmaan viimeistä kinosta myöten, mutta joulufiilistä olen aktiivisesti hakenut joulumarkkinoilta. Kävin vaihtareiden kanssa Dornbirnissä koristelemassa joulukuusen hyväntekeväisyyteen - meidän kuusi huudettiin päälle tonnilla, että aika hyvin mun mielestä! 



maanantai 8. joulukuuta 2014

Jouluntaikaa Konstanzissa


Kuten jo useampaan otteeseen olen vihjaillut, vietin viikonlopun Konstanzissa. Monelle se on varmasti vieras paikka, vaikka onkin yksi upeimmista kaupungeista Bodenseen rannalla! Sinne pääsee noin tunnissa Zürichin lentokentältä, se sijaitsee nimittäin aivan Saksan ja Sveitsin rajalla. Meidän hotelli olikin Sveitsin puolella, kävelymatkan päässä Konstanzin keskustasta ja joulumarkkinoista. Onneksi muistin ottaa adapterin mukaan, muuten olisi jäänyt kamera lataamatta!

Konstanz on mulle siitä merkityksellinen kaupunki, että siellä vietin neljä kuukautta vaihto-opiskelijana muutama vuosi takaperin. Mä rakastuin paikkaan niin palavasti, että siellä on pitänyt käydä vähintään kerran vuodessa aina siitä asti. Varmasti kävisin siellä muutenkin, mutta varsinkin nyt kun asun Vorarlbergissä, niin ei matkaakaan ole paljoa. Kerranhan vielä Suomessa asuessani olin Konstanzissa käymässä kavereideni luona, ja yksi hullu itävaltalainen ajoi autolla koko matkan Vorarlbergistä asti myöhään illalla, ihan vain nähdäkseen mua pari tuntia ennen kuin joutui ajamaan takaisin kotiin... Ei siis vielä seurusteltu poikaystäväni kanssa silloin, mutta meillä oli siinä melkein pari vuotta tällaista hin und her-venkslaamista: kilpaa matkustettiin toistemme perässä ennen kuin kumpikaan uskalsi myöntää että saattaa tykätä toisesta. Voi niitä aikoja.



Oli miten oli, mutta tämä viikonloppu oli pyhitetty nimenomaan joulumarkkinoille, rentoutumiselle sekä syömiselle. Kaikessa onnistuttiin kyllä aivan sataprosenttisesti! Kameran kanssa ei tullut hirveästi leikittyä, nimittäin joulumarkkinat oli ihan tupaten täynnä ja ihmisvirta sen verran aggressiivinen ettei kehdannut pysähtyä näpsimään kuvia. Ja käytiin vain hienoimmissa rafloissa - sellaisissa joissa ei vaihtoaikana opiskelijabudjetilla pystynyt käymään - ja sielläkin olisi tullut vähän hassu olo kaivaa kamera laukusta, että otanpa tässä nyt lohipastasta fiinin kuvan. Onko tällainen ujostelu ihan normaalia vai olenko mä vain huono bloggari? Joten ruokakuviakaan ei ole, mutta voin kertoa, että syötiin hyvin. 





Vaikka joululoma onkin jo lähellä, tällainen irtiottoviikonloppu teki todella hyvää. Ihminenhän on onnellisimmillaan silloin, kun voi pitää pieniä lomia pitkin vuotta eikä vain pantata lomia yhteen pötköön - minulle tämä sopii ainakin paremmin! Mutta jo se, että jouluna mulla on kolmen viikon loma, on aika luksusta, joulu on nimittäin ainoa aika vuodesta jolloin meidän toimistoa voi hyvällä omallatunnolla pitää kiinni! Vaan tämän ja ensiviikon kun vielä jaksaisi ahertaa..:) Mitä suunnitelmia teillä on jouluksi ja/tai vuodenvaihteelle? 

P.S. Heheh, mulla on ihan sunnuntaifiilis tänään, vaikka nyt onkin jo maanantai! Huh! Täällä on siis taas joku vapaapäivä. Sopii mulle! 

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Ulkosuomalaisena ulkomailla kuin kotonaan



Moikka taas! Mulla on ollut rankkaakin rankempi ja pitkääkin pidempi viikko takana. Paljon on ehtinyt tapahtua, niin hyviä kuin huonojakin juttuja, mutta ilman mitään niistä en olisi nyt tässä naputtelemassa tätä hymyssä suin. Niin paljon kirjoitettavaa taas, ettei tiedä mistä aloittaisi - mutta aloitetaan nyt kuitenkin siitä, että ensimmäinen itsenäisyyspäivä ulkosuomalaisena on nyt vietetty. Oltiin reissussa, joten en päässyt Suomi-seuran enkä vaihtareiden itsenäisyyshulinoihin mukaan, mutta viikonloppu oli kyllä muuten suomalaisuutta täynnä, joten olo oli ehkä suomalaisempi kuin Suomessa! Ulkosuomalaiseksi olen saanut nauttia yllättävän paljon suomalaisia juttuja viime aikoina, mikä mun mielestä on vain hyvä juttu. Vaikka Suomesta halusinkin muuttaa pois, ei se sitä tarkoita etten ikävöisi sitä ja kaikkia niitä tuttuja juttuja, joiden keskellä elin melkein 24 vuotta. Mulla ei ole koskaan ollut tarvetta sulkea suomalaisuutta pois mun elämästä, päin vastoin. Marimekkoa tosin saatan karttaa, mutta muuten Suomesta tulee kyllä tosi kivoja juttuja.

Perjantaina mulla oli vapaata töistä, joten menin jelppimään Suomi-seuran eloveenaisia Klosamarktille Bregenziin. Seuralla oli oma ständi, jossa myytiin kaikenlaista omatekoista, niin jouluherkkuja kuin käsitöitäkin. Sanon nyt ihan suoraan, että mä olen kyllä kauniiden käsitöiden ystävä, mutta mun esteettinen silmä on aika nirso mitä tulee koriste-esineisiin eli ns. turhakkeisiin. Nättejähän nuo meidän koristeet olivat, mutta mun mielestä oltaisiin voitu käyttää sorminäppäryyttämme vähän toisenlaisiin taideteoksiin, kuten esimerkiksi riisipiirakoihin! Tämä taisi olla kuitenkin ensimmäinen kerta kun suomalaiset ottivat osaa noihin markkinoihin, ja siihen nähden munkin kriittisen silmän alla pärjättiin todella hyvin. (Ja nyt todella toivon, että tätä lukevat ymmärtävät sarkasmin päälle!) Glögi oli ainakin menestys, sitä tuli kaupunginjohtajasta asti kaikki maistamaan. 




Bregenzistä suuntasin suoraan Saksan puolelle Konstanziin, ja siellä huudeilla mulla on suomalainen tuttavuus ihan koti-Kouvolasta. Nähtiin lauantaina ja niin ikään skoolattiin itsenäiselle Suomelle Glühweinit. Paljoa en suomea päässyt puhumaan, mutta muuten oli kotoisa fiilis. Lisäksi Konstanzin joulumarkkinoilta bongattiin - totta kai - suomenlipuilla koristeltu koju, jossa oli myynnissä monenlaista Lappi-sälää. Melkein sorruin ostamaan ylihinnoitellun juustohöylän, mutta tulin kuitenkin toisiin aatoksiin. Meillä kotona kuitenkin syödään omaa juustoa, joka on leikattu suoraan sellaisesta suuresta juustokiekosta, ja sitä on aika vaikea lähteä höyläilemään, jos juuston haluaa säilyttää tuoreena... Jotkut jutut on vain jätettävä Suomeen.;) Mukaan lähti kuitenkin Lakka-lapponiaa! Siinä on kyllä sellainen marja, ettei toista sen veroista taida olla. Niin hyvää! Olisin ostanut myös porontaljan mökille, mutta ei yhtä ilman toista...ehkä sitten kun olen voittanut lotossa.



Matkalla Konstanzista takaisin Itävaltaan päätettiin ottaa juna Lindaun kautta, ihan vain sen takia, että saataisiin joulumarkkinoilta ostettua päivälliseksi vähän loimulohta. Yksi pikkuannos ei riittänyt, vaan piti sitten puolikas lohi saada mukaan :D Mun mielestä vielä ihan hyvällä hinnalla... Sen verran tullut nyt syötyä rasvaista kalaa, että suosituksetkin ylittyy. 


Olenko mä outo, kun olen alkanut fanittamaan Suomi-juttuja enemmän nyt, kun asun täällä? Toisaalta tähän vaikuttaa se, että poikaystävä on ihan hullufani, ja välillä tuntuu, että se muutenkin kulkee kaduilla joku Suomi-tutka päällä ja bongaa kaikki tällaiset. Toisaalta, jos ei oteta huomioon niitä kulttuurierojen ja muiden tuomia kielteisiä puolia, minusta on ihan kivaa olla ulkosuomalainen: olen jo suunnitellut, kuinka musta tulee special aunt poikaystävän sisarusten lapsille, joka opettaa niille salakieltä, jota vain harvat ja valitut sitten ymmärtää. (Oman lapsen kohdalla en sitten haluakaan edes miettiä kaksikielisyyttä ja sen mukanaan tuomia haittapuolia...:D) 

Nyt lähden valmistamaan sitä päivällistä. Lohta, salaattia ja keitettyjä munia! Kivaa sunnuntaita kaikille, huomenna lisää! :)

keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Joulukuun eka ja blogisuosittelu



Se olis sitten joulukuu! Viime viikolla sääennustukset olivat lupailleet lunta, mutta tällä hetkellä Vorarlberg on sumun peitossa. Eilen tuli vähän räntää mutta that's it. Maanantaiaamuna piristi kuitenkin kaksi asiaa: ensinnäkin Bloggerissa osui silmään heti ensimmäisenä Suklaata ja kahvia-blogin uusin Kuinka minusta tuli ulkosuomalainen-postaus, jossa esittelyssä tällä kertaa minä! Postaukseen pääset tästä. Irinan blogia kannattaa muutenkin lukea: ulkosuomalaisten blogeista löytyy aina jotain yhteistä, ja muiden näkemyksistä ja kokemuksista mamuina on aina kiva lueskella. :)

Se toinen juttu, mikä oli niin erityistä tällä viikolla, oli tietenkin joulukalenteri! Hankin jokin aika sitten tee-joulukalenterin, josta on jopa enemmän iloa kuin perinteisestä suklaakalenterista. Lapsenahan mulla oli partion joulukalenteri joka vuosi, ja itsekin kävin niitä usein ovelta ovelle myymässä. Silloin kun oli vielä pieni ja söpö niin varsinkin mummot ja papat ostivat niitä usein useammankin kappaleen kerrallaan. Maanantaina kuitenkin tosiaan avasin ensimmäisen luukun kalenterista, ja kyseinen kalenteri on ehkä paras keksintö ikinä! Varsinkin kun olen teefani, ja pienistä suklaapalasista kalenterissa tulee vain vihaiseksi...Millaisia kalentereita teillä on?

sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Ensimmäinen adventti


Moikka! Olen ollut vähän hissuksiin täällä tämän viikon. Olen paahtanut päivät töissä (tein tällä viikolla pari päivää ekstraa) ja illat taas pakertanut gradun kimpussa. Taitaa jäädä mun tavoite saavuttamatta, sillä tekstiä puuttuu tällä hetkellä vielä nelisentoista sivua ja ensiviikon perjantaina olin ajatellut laittaa tekstin postiin... No, toisaalta se ei haittaa mitään, sillä esitarkastuksen kommentit tulisivat joka tapauksessa vasta ensi vuoden puolella, jos jos menee pari päivää yli niin ei haittaa yhtään. Saan kyllä taputella itseäni olalle jo tästä saavutuksesta, että olen kirjoittanut puolessatoista viikossa niin ikään 15 sivua! Hyvä minä!

Pinna on ollut kyllä tosi kireällä tämän gradustressin takia, vaikka itseaiheutettuahan se on. Mutta onneksi on ollut muutakin ohjelmaa, vietettiin nimittäin sis-in-law'n synttäreitä! Tosin mä taisin kömpiä pehkuihin jo hyvissä ajoin, kun oli pitkä gradunkirjoituspäivä takana, heh.. 


 


Muuta kivaa tässä viikonlopussa on ollut se, että viimeinkin alkoi adventtiaika, mikä siis tarkoittaa, että joulumarkkinatkin avautuivat viimein! Tänään lähdettiin sitten Saksan puolelle Lindauhun fiilistelemään satamaan markkinoita. Oli niin ihana tunnelma ja muutenkin ihana iltapäivä. Törmättiinpä vielä yhteen kojuun, jossa valmistettiin suomalaiseen tyyliin loimulohta ja tarjoiltiin suomalaista glögiä! Töllötettiin varmaan vartti siinä ja mä selitin ohikulkijoille mukamas asiantuntijan roolissa kuinka lohi valmistuu, haha. Mutta hyvää oli, niin lohi kuin glögikin. Tämä on kyllä muutenkin ihan parasta aikaa vuodessa. Vaikken olekaan mikään kaikista hengellisin ihminen, on adventtiajassa jotain erityistä. Sellaista odotuksen tunnelmaa, mikä lapsenakin oli joulun alla. Täällä erityisesti mulle tulee sellainen kutkuttava tunne! Täällä pidetään vielä sen verran perinteistä kiinni, että perheen vanhimmillekin välittyy se jouluntunnelma. Tekisi mieli halata kaikkia! 







Meidän "kompleksissa" on flunssaa liikkeellä, ja on vähän sellainen olo, että mä olen seuraavana kipeänä. Toivottavasti en kuitenkaan, sillä Konstanz odottaa ensi viikolla. :) Kivaa sunnuntaita kaikille ja tsemppiä uuteen viikkoon! 



sunnuntai 23. marraskuuta 2014

"Do you know how smart I am in Spanish?"


Tämä ei ole mikään uusin eikä omaperäisin teema, mutta tänään törmäsin 9gagiä selaillessa postaukseen, jossa vitsailtiin ei-natiivien kielitaidoilla. Kuvassa ei näy postauksen naisen vuorosana, jossa hän kysyy: do you know how smart I am in Spanish? Se jotenkin iski muhun. Mua pidetään töissä vähän jännänä, koska en tosiaan aina osaa/uskalla ottaa osaa small talkkeihin ruokalassa, koska mulla menee niin kauan miettiä hyviä kommentteja tai jotain fiksua sanottavaa, ja työaikana minut jätetään kylmästi vitsien ulkopuolelle, koska työkaverit eivät vaan jaksa puhua hochdeutschiä. Olen auttamatta jäänyt porukan ulkopuolelle, mikä sinänsä harmittaa, koska nykyään - kuten muutama päivä sitten kirjoitinkin - ymmärrän oikeastaan lähes kaiken, myös silloin, jos puhutaan murretta. Muistan vielä ajan, jolloin multa meni aiheyhteydetkin ihan onnellisesti ohi, joten tästä on syytä olla iloinen. Kuitenkin mä pidän itseäni aika fiksuna tyyppinä, ja ihmisenä, jolla on paljon sanottavaa ja sitäkin enemmän annettavaa, mutta aina en vaan saa itseäni ilmaistua sanallisesti. Jotkut kuitenkin osaavat arvostaa sitä, kuinka puhun sekä englantia että saksaa suht sujuvasti joka päivä. Toiset kuitenkin arvioivat minut sen perusteella, miten puhun saksaa - heitä ei kiinnosta se, että ensinnäkin, osaan suomea lähes täydellisesti ( ;) ) ja englantiakin paremmin kuin arvostelijat itse. Tai että osaan auttavasti ruotsia, sekä alkeet ranskasta ja italiasta (edit: ohhoh, olin aiemmin kirjoittanut alkeet saksasta..:D). Heille olen vain se urpo suomalaistytsy, joka ei tiedä mitä teppat tai aagiia tarkoittaa.:) Mutta kyllä mulla sen verran riittää ymmärrystä tällaisillekin ihmisille, ehkä heillä ei ole ollut mahdollisuutta asua vieraassa maassa ja kokea vieras maa vieraalla kielellä. Nimittäin tieto siitä, että mä olen saanut tällaisen henkisen rikkauden, päihittää kyllä miljoona kertaa ajoittaiset maahanpolkijat! 

Eilen international dinnerillä oli kivaa, meitä oli neljää eri kansalaisuutta, ja yhdessä puhuttiin (englanniksi) vieraan kielen kanssa elämisestä. Tuli sellainen fiilis, että on tää kyllä upeeta. Maailma on niin täynnä kokemuksia, joita en olisi saanut välttämättä kokea Suomesta käsin. Se, että lähtee välillä mukavuusalueensa ulkopuolelle, avaa jo niin monia ovia, että voin lämpimästi suositella kaikille. Jälleen kerran.

lauantai 22. marraskuuta 2014

Blosengelmarkt


Glühwein-kausi on avattu! Kävin eilen Feldkirchin Blosengelmarkteilla (Blos -> blasen -> puhaltaa, soittaa, Engel -> enkeli), joka on siis tavallaan pre-joulumarkkinat. Ne viralliset joulumarkkinat avataan suurimmassa osassa Vorarlbergiä ensiviikolla, jossa on sitten enemmän kojuja ja joulukoristeita myynnissä. Parin viikon päästä Suomi-yhdistyksellä on Bregenzissä oma koju pystyssä, jonne minäkin mene auttamaan pullien ja pipareiden myymisessä. 

Feldkirch muistuttaa mua todella paljon Konstanzista: pienet, tunnelmalliset kadut ja rakennusten koristeelliset ulkoseinämät on mulle nimenomaan sitä Keski-Euroopan kulttuuria, johon olen tykästynyt. 






Eilen oli ilmeisesti melko yleinen päivä viettää työpaikan pikkujouluja, joten minä ja toinen suomalainen tyttö oltiin sitten päätetty puolestamme pitää tyttöjenilta Voice of Germanyn äärellä poikien juhliessa työkavereidensa kanssa. Oli muuten yllättävän kivaa katsoa telkkaria pitkästä aikaa, haha :D Joskus kyllä iltaisin katsotaan saksalaista versiota Maajussille morsiamesta ja hihitellään niille tyypeille, vaikka tuskin ollaan itsekään yhtään sen parempia.

Parin viikon päästä olen menossa muuten tsekkaamaan yhteen infotilaisuuteen lähikorkeakoulujen etäopintomahdollisuudet. En halua opiskella täysipäiväisesti kolmea vuotta, sillä haluan käydä myös töissä, mutten myöskään halua osa-aikaisesti, sillä muuten tekisin kuusipäiväistä viikkoa, eikä sekään oikein nappaa. Etäopinnot ovat toisaalta kallis vaihtoehto, mutta toisaalta myös hyvin joustava - ja luennoilla istuminen on ollut mulle aina vaikeaa, ja itsekseen opiskelu sopii mulle vain paljon paremmin. Vielä vaan pitäisi päättää, mitä alkaa opiskella, jos sellaiseen vielä ryhdyn! Yksityisyrittäjyys on tosin alkanut innostaa, ja muutama ajatuskin ollaan jo ilmaan heitetty, ja tulevaisuuden kannalta ei niinkään huonoja ideoita edes. En vain tiedä, miten se ulkomaalaisena täällä onnistuu, eli pitäisi kaikki sellaisetkin asiat ottaa selville. Tällä hetkellä tuntuu, että maailma on avoin, mikä on siis aivan mielettömän hyvä juttu! Sinänsä tosi helpottava olo, että jos nyt en viihdykään nykyisessä työpaikassa (vaikka on siinäkin paljon asioita joita tulisin tulevaisuudessa kaipaamaan) niin on niin monia eri vaihtoehtoja mitä tehdä. Joulu on kyllä ihmeiden aikaa, kun alkaa tuntua siltä, että palaset loksahtelee paikoilleen! ;)





Mulla on kinkkupiirakka tekeytymässä illan "international dinneriä" varten, jonka järjestää yksi expat-kavereistani. Kiva tavata uusia ihmisiä ja päästä maistamaan muiden herkkuja, mun piirakka tosin ei ole kovin suomalaistyylinen, mutta enpä ole samanlaista missään muualla maistanutkaan. Eli kovin pieleen en ole voinut mennä :) Kivaa lauantaita kaikille!