lauantai 22. elokuuta 2015

Liechtensteinista Itävaltaan


Servus! Kaksi viikkoa mökkihöperöitymistä 1367 metrin korkeudessa takana, ja edelleen hengissä. Olen yrittänyt saada kännykän nettiä toimimaan läppärillä, mutta kas kummaa, ei tunnu onnistuvan. Siitä johtuu siis tämä radiohiljaisuus, mutta nyt kun yhdeksi yöksi pääsin taas sivistyksen pariin, niin pääsen taas päivittelemään kuulumisia. All in all, hyvin menee!


Jottei aivan vallan unohtuisi, taltioin blogiin viimeisen (kesä)lomaviikonlopun vaellusreissun. Alkuperäisen suunnitelman mukaan oli tarkoitus tehdä parin päivän vaellusretki vuorilla, mutta Sisiliasta palattuamme ei jaloista tahtonut löytyä voimia, ja reitin vaativuuden vuoksi en halunnut ottaa riskiä, joten päätettiin valita helpompi reitti. Otettiin bussi Liechtensteiniin ja suunnattiin Malbun-nimiseen alppikylään, josta noustiin vuorijonon huipulle hissillä. Päivä oli k u u m a jopa reilun kahden kilometrin korkeudessa, ja aurinkovoiteella olisi voinut läträtä vähän enempikin. Käsivarret ja olkapäät paloivat taas, auts! Onneksi repusta löytyi t-paita topin päälle vedettäväksi, joten pahimmilta vammoilta vältyttiin. Mutta ei sitä turhaan varoitella, että vuorilla tarvitaan aurinkorasvaa ihan yhtä lailla kuin aurinkorannoillakin.  





No mutta, aloitettiin haikki kuitenkin aika rauhallisesti, sillä päivästä oli tulossa pitkä. Heti alkumetreillä meidän seuraamme lyöttäytyi random eteläamerikkalainen härskejä vitsejä heittävä poliisi, joka oli ensimmäistä kertaa Euroopassa. Matkalla nähtiin pieni läikkä lunta, joka siis oli ihan uusi juttu tälle meidän matkaseuralaiselle. Hauska nähdä aikuisen ihmisen reaktio, kun näkee ja koskee ensimmäistä kertaa elämässään lunta! Osaisipa itse iloita uusista asioista samalla innolla. Mä en jaksanut ottaa edes kameraa repusta kovin montaa kertaa, vaikka maisemat olivatkin huikeita. Ajattelin varmaan, että maisemat näyttävät aina samalta ja mitä niitä turhaan miljoonaa kertaa täällä postailemaan... Nyt kun jälkikäteen miettii niin harmittaa ehkä hiukan; tämä oli yksi kauneimmista vaelluksista jonka olen tehnyt! Enkä olisi keksinyt tätä reittiä lähteä haikkaamaan, ellei eräs (suomalainen) ystäväni olisi tätä suositellut. Kyllä meillä suomalaisilla on hyvä maku monessa asiassa, eikö ;) 




Matkalla pidettiin evästaukoja parilla vuorenhuipulla, ennen kuin aloitettiin laskeutuminen vuorijonon toiselle rinteelle Itävallan puolelle, meidän mökkikylälle. Laskeuduttiin yhteen pötköön yli kilometri, ja voi elämä miten alamäki voi olla rankkaa. Onneksi laaksossa odotti kylmää juotavaa ja kuuma grilli! Minulla oli aivan liian vähän juotavaa mukana tuolla reissulla, eikä noin korkealla tietenkään mitään lähteitä ollut, joista olisi juomakelpoista vettä voinut saada. Tietenkin olisin voinut ostaa vettä yllä olevan kuvan majatalosta, mutta en kiusallanikaan halunnut maksaa viittä puolesta litrasta vettä. 




Tämän reissun jälkeen olin niin poikki, että melkein vannoin, etten enää loppuvuodesta halua lähteä haikkailemaan minkäännäköiselle mäennyppylällekään. Onneksi kuitenkin traumoista on päästy yli, ja uudet (leppoisat) vaelluspäivät ovat taas mielessä. Syksykin on jo tulossa, ja ah miten odotan ruska-aikaa! Ja hei mikä parasta - ihan uskomaton juttu - en ollut edes viikkoakaan tässä nykyisessä kesätyössä, kun minulle jo tarjottiin uutta, tosin vain parin viikon pestiä. Sekin duuni olisi kuitenkin vuorilla! Ja eihän siitä voinut kieltäytyä, varsinkin, kun tässä välissä ehdin pitää pari viikkoa vapaata. Tosin syyskuussa on jo niin kylmä, että joudun varmaan majoittumaan oman mökin sijaan työntekijöiden kommuuniin, kun työpäivien jälkeen haluaisi tehdä ehkä jotain muutakin kuin lämmitellä mökkiä ja suihkuvesiä. :) Mutta innolla odotan! Syksyisin on ihan mahtavaa bongailla vuorilla peuroja ja hirviä, kun ne tulevat alas korkeimmilta rinteiltä mölisemään soidinmenojaan. 

Sellaista siis minulla tiedossa! Eipä paljoa tule tulevina viikkoina oleiltua täällä kotona, joten taidan ottaa siitä kaiken irti.;) Bussis!

2 kommenttia:

  1. Nää kuvat on niin niinkuin jostain postikorteista! Varsinkin toi eka kana kuva!:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin! Livenäkään ei meinaa uskoa maisemia todeksi. Haha noi kanat oli ihan random juttu, en odottanut näkeväni sellaisia vuorilla :D

      Poista