Sinne ja takaisin

Servus, täältä kirjoittelee yks univelkainen maailmanmatkaaja. Torstaina lennettiin Suomeen, ja eilen matkattiin sitten 14 tuntia, että päästiin takaisin kotiin. Lauantaina ja sunnuntain välisenä yönä tuli nukuttua korkeintaan puolitoista tuntia – enpä olisi uskonut että valoisuus olisi haitannut unta niin paljon! No muutenkin piti kahdelta yöllä nousta ylös jotta ehdittiin lennolle, eli lyhyt yö joka tapauksessa. Kotimatkalla oli kokonaiset kaksi vaihtoa, ja jokasella lennolle sekä nousussa että laskussa oli kevyttä turbulenssia. Matkapahoinvoinnista kärsivänä mulla ei ollut kovinkaan rentouttava kotimatka. 

Eikä ollut kyllä muutenkaan kyse mistään viikonloppulomasta. Perjantaina oli hautajaiset, joiden takia alun perinkin lennettiin Suomeen. Mä olen tottunut suremaan menetettyjä läheisiä yksikseni, minkä vuoksi en ollut varautunut siihen tunneryöppyyn, mikä iski nähdessäni muutkin sukulaiset suremassa. Toisaalta oli kiva kokoontua yhteen ja muistella menneitä koko porukalla. Se toi jonkinlaista jatkuvuuden tunnetta, sellaista, että elämä jatkuu.

Muuten sitten ei oltu suunniteltu mitään, kun sunnuntaina oli niin aikainen lähtö, niin otettiin ihan iisisti lauantai. Oli pakko käydä shoppailemassa ja täyttämässä Suomi-krääsävarastot ;) Olin suunnitellut lastaavani matkalaukun täyteen ruispaloja, mutta tietenkin se unohtui. Onneksi suomalainen työkaveri on pian lähdössä lomalle Suomeen, joten ajattelin tilata muutaman paketin :) Mutta oli kiva käydä Suomessa tälleen kesällä, vaikkei aikaa ollutkaan paljoa ja sää ei ehkä ollut kaikista parhain. Nähtiin kuitenkin se (melkein) yötön yö ja syötiin oman maan mansikkaa ja Valion jäätelöä.

Mulla oli muuten viime viikolla synttäritkin, joita ei sattuneesta syystä oikein ehditty tai jaksettukaan juhlia. Sain mä kyllä kakkua – jota alan muuten olemaan jo kurkkua myöten täynnä! Aina jollakulla on synttärit tai nimpparit tai ihan mikä tahansa päivä jolloin on kakkua tarjolla. Ja yleensä vielä vähän erilaisia, ja kaikkea uuttahan pitää aina kokeilla :) No, vaaka sanoi Suomessa +2 kiloa, eli jos sitä jättäis nuo kakut vähän vähemmälle taas… :D Lahjaksi sain porukoilta tietenkin lennot Suomeen, ja uudelta lähipiiriltä sain lahjakortin kauppakeskukseen. 

Alettiin muuten taas miettiä tätä meidän asumisjärjestelyä. Tällä hetkellä meillä asuu siis kahdeksan henkeä, tammikuusta lähtien luultavasti kuusi. Tilaa on muuten ihan tarpeeksi, paitsi että yhden kylppärin kanssa tulee aina riitaa – mihin mä en siis ole tottunut, kun on asunut joko yksin tai pienessä perheessä niin pitkään! Lisäksi ensi vuonna tehdään kylppäriremontti, mikä hankaloittaa elämää entisestään. Ollaan harkittu toisen kylppärin rakentamista keskikerrokseen, mutta helppoa se ei tuu olemaan näin vanhassa talossa… Mutta olis täällä kaikkea muutakin väsättävää ja paranneltavaa, ja mä en malta odottaa sitä päivää, kun mä saan päättää sisustuksesta täällä! Moni juttu on tosi epäkäytännöllisesti toteutettu täällä, tai ainakin näin suomalaisen silmistä. Ja siitä tulikin mieleen, onko mattoteline suomalainen keksintö, tai onko kukaan ylipäätään nähnyt niitä ulkomailla? Siis se, mihin matot laitetaan roikkumaan tampattavaksi.  :D

Tällainen höpöhöpö-kuulumisten kertaus tähän väliin. Väsyttää ihan hullusti, ja kohta painunkin varmaan pehkuihin. Kivaa viikonalkua! :)