Huhuu, ootteko vielä siellä? :)
Pari viime päivää ovat olleet aika toiminnantäyteisiä, ja univelkoja on kuittailtu ihan kunnolla! Lähdin siis torstai-perjantai -välisenä yönä bussilla kohti Helsinki-Vantaata, josta oli tarkoitus lentää kahdeksan maissa aamulla Zürichiin. Olin jo valmistautunut kyllästymään reissun aikana, mutta minulla kävi tuuri, kun jo Jyväskylän Matkakeskuksella törmäsin yhteen opiskelijatuttuun. Hänellä oli sama matka aina Zürichin lentokentälle asti! Kivaa vaihtelua, kun sai juoda aamuteet ja hengailla jonkun kanssa lentoa odottaen, ja vielä lentokentälläkin odoteltiin juniamme vierekkäisillä laitureilla. Ei hän kuitenkaan ainoa tuttua tuolla reissulla ollut: yhteinen opettajamme yliopistolta oli myös lentämässä Sveitsiin :D Matkalaukkuja odotellessani hän tuli kyselemään, mitä gradulleni kuuluu, kun en ollut vastannut hänen sähköpostiinsa pari viikkoa sitten, hups... :D En ole ikinä ennen törmännyt kehenkään tuttuun matkoillani, joten tämä oli kaikin puolin varsin yllätyksellinen reissu!
Junassa matkalla Sveitsin ja Itävallan rajalle alkoi jo tuntua, että keho tarvitsee lepoa. Yli kolmenkymmenen tunnin nukkumattomuus särki lihaksia ja painoi luomia kiinni väkisinkin. Urhoollisesti kuitenkin jaksoin koko matkan nukkumatta, sillä junan ikkunasta oli ihana katsella keväisiä maisemia. Pakostakin alkoi hymyilyttää: täällä mä taas olen :)
Mulla oli ollut monenlaisia epäilyksiä tästä reissusta, ja muutenkin olin jo ehtinyt epäröidä muuttoakin. Murehdin kuitenkin ihan turhaan, mä oon niin onnellinen! Gerhardia oli ollut ihan järkyttävä ikävä, ja ollaan molemmat kyllä ihan yhtä hymyä nyt :D On se seitsemän viikkoa kuitenkin ollut ihan tarpeeks pitkä aika olla erossa.
Musta tuntuu muutenkin, että mulla on vähän eri asenne täällä elämiseen ja olemiseen nyt. Ennen mulle oli tosi vaikeeta tehdä mitään yksin täällä, ja jännitin muiden asukkien seuraa hirveästi. Joo, on tässä kyllä vielä tottumista, esim. puhelimeen en vastaa enkä avaa ovea päiväsaikaan, kun ne voi olla asiakkaita jotka haluaa ostaa munia/rahkaa/juustoa tms, eikä mulla ole vielä mitään hajua mistä niitä löytyy ja miten punnitaan. Mutta kyllä nekin tulee sitten ajan kanssa :D
Mun piti kommentoida tähän jo aikasemminkin, mutta sitten tuli kiireitä ja unohtu. En tiiä tarkotatko ihan samassa mielessä tota "ujostelua", mutta mä oon huomannut itsekin arastelevani yksin asioimista Saksassa. Voi apua jos tarvii käydä vaikka pankissa tai _soittaa_ jonnekin. Mitä jos en tajuakaan mitään ja hommat menee ihan pipariks tai sanon jotain sellasta että käsitetään väärin ja joku loukkaantuu... Vaihtoaikana tollasta ei osannut kammota, kun se meni sen "oon täällä vaan väliaikasesti" -piikkiin, mutta nyt joku iso sosiaalinen kämmi tuntuis paljon raskaammalta :) Mulla tää siis taitaa enimmäkseen liittyä siihen epävarmuuteen oman kielitaidon ja "asiantuntemuksen" suhteen.
VastaaPoistaJoo just tuota tarkoitan! Ja vaihtoaikana mulla oli ihan sama fiilis, eihän se nyt silloin haitannut jos vähän kämmäili: esimerkiksi kerran käytin postissa asioidessani dürfen-verbiä vaikka piti sanoa sollen, ja kun tajusin virheeni ja aloin selittää että oon vaihtari, se postivirkailija vaan hymyili ja totes että Saksa on tyhmä kieli :D Samoin viime kesänä Sveitsissä mua puri paarma jalasta ja mitkään perus hydrokortisonit ei auttanut ja piti mennä apteekista kysymään neuvoa ja sanoin niille että mua puri "Bremse" ja se apteekkari nauroi mulle päin naamaa ja totes "tarkoitat varmaan Breme..." Hochdeutschiksi Bremse on siis sekä jarru että paarma, mutta Sveitsissä ja etelä-Saksassa paarma onkin Breme! :D Sitten taas selittelemään että olen suomalainen...
PoistaViime kesänä mun tosin oli pakko vähän aikuistua kun olin suurlähetystössä harjoittelussa ja jouduin soittelemaan ties minne päin ja puhumaan saksaa sellaistenkin kanssa, jotka puhui pelkästään jotain hullua murretta, mutta aina kun mahdollista niin otan jonkun paikallisen (mielellään tietenkin poikaystävän) mukaan asioimaan pankkiin, postiin, apteekkiin jne. :D
Mun täytyy tunnustaa, etten oikeestaan vieläkään kunnolla ymmärrä Murun baijerilaista mummoa... o__o Ja no harm done jos kerran apteekkari tajusi, meilläkin (Etelä-Saksassa juu) puhutaan vain Bremsestä! :D
PoistaHaha, joo tää murre täällä muistuttaa vähän baijerin murretta, joten I feel ya! :D Mistä näitä aina tietää. :)
Poista