Mä rakastan vuoria. Rakastan niiden katselua, niiden rinteillä vaeltelua ja huipulle pääsyä. Näkymä ylhäältä on jotain sanoinkuvaamatonta. Varsinkin jos sinne huipulle on päässyt omia voimin, omilla jaloilla tarpoen: se fiilis, mikä minut valtaa, on mielettömän upea ja koukuttava.
Muistatte ehkä meidän juhannusviikonlopun? Kyseessä oli siis kesäpäivänseisaus, ja kuten kaikki maantiedon tunnilla tarkkaan kuunnelleet tietävät, vietetään talvisinkin samanlaista päivää, nimittäin talvipäivänseisausta. Mitä mä taas en tiennyt, on se, että meilläpäin juhlistetaan molempia, eli saman kaavan mukaan kuin kesällä, talvipäivänseisauksen aikana pistetään kokko pystyyn vuoren huipulle.
Onneksi silloin tällöin pääsee kokemaan tällaisia juttuja. Pistää asiat aikalailla perspektiiviinsä. Ai mikä arki ja aikaiset aamut? Ai mitkä velvollisuudet ja deadlinet? Ai mikä iphone ja tabletti uusinta mallia?
Wau! Upean näköistä. Minäkin rakastan vuoria. Harvemmin vain on tullut omin pikku töppösin kavuttua ylös asti. Useammin olen tyytynyt katselemaan niitä vain alhaalta ylöspäin :D
VastaaPoistaVuoret näyttää upeilta mistä perspektiivistä tahansa ! Vielä kun pääsisi lentelemään koneella niiden yllä ;)
PoistaAivan upeita kuvia! Mäkin oon kyllä vuori-ihminen, vuorimaisemat on yleensä niitä huikaisevimpia :) Ihanaa uutta vuotta!
VastaaPoistaIhanaa uutta vuotta sinne myös! Vuoret kyllä saa multakin jalat alta aina ja missä vaan :)
Poista