Tämäkin päivä on jo kääntymässä iltaan, vaikka minä vasta alan heräilemään. Oli kyllä varsinainen tyttöjen ilta: en ole varmaan ikinä ollut baarissa noin miesvoittoisena iltana! Eikä tuttujakaan ollut paljoa liikkeellä, joten oli ihan virkistävää nähdä uusia naamoja - ei sillä, että olisin enää muutenkaan aktiivinen yöliikkuja. Sain kuitenkin hyvän tilaisuuden ulkoiluttaa uusia kenkiäni! Voiko olla että minäkin olen hurahtanut kenkiin?
Gerhard oli ihana ja muistutti minua, että tänään tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun lensin ensimmäistä kertaa hänen luokseen Itävaltaan. (Siltä ajalta nämä tämänkin postauksen kuvat ovat.) Se oli kyllä mieleenpainuva matka, monessakin mielessä. Kävin samalla reissulla Wienissäkin moikkaamassa kavereita - joista yhden näin valitettavasti viimeistä kertaa... Niin se on elämä pienestä kiinni.:'(
Viime päivinä olen ollut paljon omissa ajatuksissani. Moni asia on mietityttänyt ja vetänyt mieltä matalaksi, enkä oikein edes tiedä syytä siihen. Ja jostain syystä mulle tuli tarve kaivaa vanhat päiväkirjani esille...hyvä niin, sillä sieltä satuin lukemaan muutaman tapahtuman, jotka olin täysin jo ehtinyt unohtaa, mutta jotka saivat minut näkemään muutaman asian aivan uudella tavalla. Sain tavallaan synninpäästön erääseen asiaan, jota olen jo useamman vuoden murehtinut, mutta en enää!
No niin, nyt voidaan taas keskittyä tähän hetkeen ja tulevaan! Huomenna lähden siis Kouvolaan joulunalusajaksi vanhempien riesaksi. Mukaan pitää pakata tavaraa seuraavaksi kolmeksi viikoksi, kun Jyväskylään palaan vasta vuodenvaihteen jälkeen. Ennen aamubussin lähtöä pitäisi siis päättää, miten aion pukeutua seuraavien viikkojen ajan (tietää siis väistämätöntä vaatekriisiä!) ja laittaa kämppä lomakuntoon.
Lopuksi vielä tämän illan fiilikset. Mun ja Gerhardin biisi :) Tämä soi aina automatkoilla kesällä, tätä tanssittiin keittiössä aamupalan lomassa, ja tämä oli myös se biisi, joka soi sinä aamuna kun viimeksi lähdin Itävallasta. Viikon päästä olen taas siellä missä sydän on <3
Gerhard oli ihana ja muistutti minua, että tänään tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun lensin ensimmäistä kertaa hänen luokseen Itävaltaan. (Siltä ajalta nämä tämänkin postauksen kuvat ovat.) Se oli kyllä mieleenpainuva matka, monessakin mielessä. Kävin samalla reissulla Wienissäkin moikkaamassa kavereita - joista yhden näin valitettavasti viimeistä kertaa... Niin se on elämä pienestä kiinni.:'(
 |
| Diman muistolle <3 |
No niin, nyt voidaan taas keskittyä tähän hetkeen ja tulevaan! Huomenna lähden siis Kouvolaan joulunalusajaksi vanhempien riesaksi. Mukaan pitää pakata tavaraa seuraavaksi kolmeksi viikoksi, kun Jyväskylään palaan vasta vuodenvaihteen jälkeen. Ennen aamubussin lähtöä pitäisi siis päättää, miten aion pukeutua seuraavien viikkojen ajan (tietää siis väistämätöntä vaatekriisiä!) ja laittaa kämppä lomakuntoon.
Lopuksi vielä tämän illan fiilikset. Mun ja Gerhardin biisi :) Tämä soi aina automatkoilla kesällä, tätä tanssittiin keittiössä aamupalan lomassa, ja tämä oli myös se biisi, joka soi sinä aamuna kun viimeksi lähdin Itävallasta. Viikon päästä olen taas siellä missä sydän on <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti